Ylioppilaskunnan Laulajat

ylioppilaskunnan laulajat

Ylioppilaskunnan Laulajat on ollut 140 vuoden ajan mieskuorotaiteen suomalainen edelläkävijä. Vuonna 1883 perustettu YL on Suomen tunnetuin mieskuoro ja kansallinen instituutio – vanhimpana suomenkielisenä kuorona myös erottamaton osa Suomen historiaa.

YL on aina kantaesittänyt ja levyttänyt ajassaan merkittävien säveltäjien tuotantoa. Ylioppilaskunnan Laulajat tunnetaan erityisesti Jean Sibeliuksen musiikin lähettiläänä, sillä Sibeliuksen tunnetuimmat mieskuoroteokset ovat juuri YL:n tilaamia. Laajan eri aikakausia ja tyylejä kattavan a cappella -ohjelmistonsa lisäksi YL esittää ja taltioi mieskuorolle ja sinfoniaorkesterille sävellettyjä teoksia maailman eturivin kapellimestarien kanssa.

Ylioppilaskunnan Laulajien toiminta on monipuolista ja alati uusiutuvaa. Pääosassa on aina korkeatasoinen musiikki – rakastetut kuoroklassikot ja uuden kokeilu. Ennakkoluulottomuus ja halu viedä mieskuorotaidetta eteenpäin leimaa YL:n kaikkea tekemistä.

Arvostettuja palkintoja saaneet levytykset ja väsymätön konsertointi ulkomailla ovat tehneet YL:stä maailmalla tunnetun ja tunnustetun mieskuoron. Samalla YL on vienyt suomalaisen kuorotaiteen osaksi kansainvälisen klassisen musiikin kaanonia. Nykyisin YL rikkoo mielellään totuttua kuoromusiikin muottia genrerajoja rikkovilla solisti- ja muusikkoyhteistöillä. Luonnollisesti YL vaalii myös parhaita perinteitään. Monet YL:n vuoden kierron tapahtumista kotimaassa, kuten 70-luvulta saakka jatkuneet joulukonserttimme, ovat yleisöllemme tärkeitä traditioita.

Ylioppilaskunnan Laulajille on yhtä suuri ilo esiintyä, oli yleisönä sitten täysi Musiikkitalo tai Carnegie Hall, Japanin keisarinna, tasavallan presidentti tai syntymäpäiviään viettävä isoäiti. Tärkeintä on, että yleisömme saa nauttia laadukkaasta musiikista ja unohtumattomista elämyksistä.

Ylioppilaskunnan Laulajien taiteellisena johtajana toimii musiikin maisteri Pasi Hyökki.

Kuoronjohtaja Pasi Hyökki


Pasi Hyökki (1970- ) on musiikin maisteri, kuoronjohtaja ja sopranista.

Hyökki on ollut Ylioppilaskunnan Laulajien taiteellinen johtaja vuodesta 2010. YL:n ohella hän toimii Tapiolan kuoron taiteellisena johtajana sekä perustamansa kamarikuoro EMO Ensemblen päävierailijana.

EMO Ensemblen, Lauluyhtye Tallan sekä Cantabile-kuoron kanssa Hyökki on voittanut useita kansainvälisiä kuoro- ja yhtyelaulukilpailuja. Niissä hänet on toistuvasti palkittu parhaana kuoronjohtajana.

Hyökki levyttää aktiivisesti kaikkien kuorojensa kanssa toimien itse myös editoivana tuottajana. Levytykset Lauluyhtye Tallan, EMO Ensemblen ja YL:n kanssa on valittu vuoden kuorolevyiksi.

Klemetti-palkinto Hyökille myönnettiin vuonna 2014.

Historia


Maamme vanhin suomenkielinen kuoro Ylioppilaskunnan Laulajat perustettiin vuonna 1883. Venäjän keisarina hallitsi muutama vuosi aikaisemmin valtaan noussut Aleksanteri III.  Mieskuorolaulu oli noussut keskieurooppalaiseksi muoti-ilmiöksi ja saavuttanut suosiota myös kaukaisen Suomen suuriruhtinaskunnan pienessä ja pääosin ruotsinkielisessä pääkaupungissa Helsingissä.

Elettiin kansallisen heräämisen aikaa, ja YL lauloi ilmoille itsenäisyyden säveliä. Kuoron konsertit olivat varsinkin pienemmillä paikkakunnilla merkittäviä seurapiiritapahtumia. Sortokausien aikaan poliittiset kokoukset olivat kiellettyjä, mutta mieskuorolaulu tarjosi muodon kansallismielisten aktivistien tapaamisille. Kyse ei ollut vain laulamisesta, vaan Suomen synnystä.

Suomalaisen musiikin kultakaudella YL oli eturintamassa uuden musiikin tilaajana. Kuoro kantaesitti 1900-luvun alkuvuosikymmeninä runsaasti musiikkia maamme suurilta säveltäjiltä, kuten Toivo Kuulalta, Leevi Madetojalta ja kuoroa johtaneelta Selim Palmgrenilta. Jean Sibelius sävelsi suurimman osan mieskuoroteoksistaan YL:lle. Näistä ensimmäinen oli Kalevalan runoon sävelletty Venematka, joka kuultiin YL:n juhliessa kymmenvuotista taivaltaan vuonna 1893. Tämä oli YL:n ensimmäinen täysin suomenkielinen konsertti.

Itsenäisyyden koittaessa YL oli vakiinnuttanut asemansa suomalaisen musiikin edelläkävijänä. Kuorolaiset toimivat kulttuurilähettiläinä, kun nuorta tasavaltaa laulettiin maailmankartalle.

Itsenäisyyden koittaessa YL oli vakiinnuttanut asemansa suomalaisen musiikin edelläkävijänä

Pienempien Viroon ja Skandinaviaan kohdistuneiden matkojen jälkeen Euroopan kiertue vuonna 1935 oli varsinainen kansainvälinen läpimurto. Mainetta niitettiin Tanskassa, Italiassa, Ruotsissa, Unkarissa, Itävallassa ja Saksassa. YL:n ensimmäisen Amerikan kiertueen 1937 rahankeräysvetoomuksen allekirjoittajina olivat muun muassa Kyösti Kallio, Risto Ryti ja Jean Sibelius.

Toinen maailmansota katkaisi YL:n säännöllisen toiminnan. Suurin osa aktiivilaulajista palveli rintamalla, pääosin päällystötehtävissä. YL:n 60-vuotiskonsertti pidettiin Äänislinnassa ja radioitiin ympäri Suomen. 57 kaatuneen laulajaveljen nimet on kaiverrettu Vanhan ylioppilastalon musiikkisalin seinän kivilaattaan yhdessä sisällissodassa ja heimosodissa kaatuneiden kanssa.

Sotien jälkeen YL sai runsaasti uusia jäseniä. Kuoron ohjelmisto oli pysynyt melko samankaltaisena 1960-luvulle saakka, ja kansallisromanttinen musiikki alkoi jossain määrin tuntua painolastilta. Suomen opiskelija- ja kulttuurielämässä puhalsivat jo uudet tuulet, ja YL halusi modernisoida ohjelmistoaan. Esiintymisasukin vaihtui välillä frakista Marimekon raitapaitaan.

Kuoron ohjelmisto kansainvälistyikin 1960-luvulta alkaen. Mukaan tuli niin keskiaikaista musiikkia kuin esimerkiksi Brahmsia ja Mendelssohnia. Kullervon ensilevytyksen myötä 1971 YL vakiinnutti asemansa teoksen kansainvälisenä esittäjänä, sillä Paavo Berglundin johtama Englannissa äänitetty levy palkittiin Grammylla. Vuonna 1973 alkoi YL:n ja säveltäjämestari Einojuhani Rautavaaran yli neljä vuosikymmentä jatkunut symbioottinen yhteistyö.

140-vuotias YL on erottamaton osa Suomen historiaa

Vuonna 1980 YL:n johtajana aloitti kuoron pitkäaikaisin johtaja Matti Hyökki, jonka aikana kuoro nousi suoritustasoltaan kansainväliseen sarjaan. YL tilasi runsaasti uutta mieskuoromusiikkia sekä suomalaisilta että kansainvälisiltä säveltäjiltä – yli 100 uutta teosta kantaesitettiin Matin johdolla. YL lähti kokeilemaan rajojaan 90- ja 2000-luvuilla myös populaarimusiikin ja tangojen parissa. Matti Hyökin aikana toteutettiin myös keskeisten suomalaisten säveltäjien, kuten Kuulan, Sibeliuksen, Palmgrenin ja Madetojan koko mieskuorotuotannon systemaattinen levyttäminen. ”Hyökkien dynastia” YL:n johdossa sai jatkoa vuonna 2010, kun kuoron taiteelliseksi johtajaksi valittiin Pasi Hyökki.

Uuden vuosituhannen mittaan YL:n taiteellinen taso on noussut korkealle ja rajat paalutettu yhä laajemmalle. Kuoro konsertoi ja levyttää omien mielenkiintoisten projektiensa parissa ja tekee yhteistyötä maamme huippuorkesterien, kuten Radion sinfoniaorkesterin ja Sinfonia Lahden kanssa. Viime vuosina YL on esiintynyt muun muassa Ruisrockin rantalavalla Chisun taustalla ja Yhdysvalloissa Minnesota Symphony Orchestran kanssa Osmo Vänskän johdolla. Kuoro on kotimaassa kansallisaarre ja ulkomailla haluttu yhteistyökumppani.

Ylioppilaskunnan Laulajat on historiastaan ylpeä ja eteenpäin katsova instituutio. 140-vuotias YL on erottamaton osa Suomen historiaa.

Sukella YL:n historiaan aikajanan avulla!