Ylioppilaskunnan Laulajat kunnioittaa juhlavuotta viettävää Suomea sävellys- ja sanoituskilpailulla, jossa etsitään satavuotiaan Suomen lipulle uutta laulua perinteikkään Siniristilippumme-laulun rinnalle. Kilpailun tuomareina toimivat presidentti Tarja Halonen, kapellimestari Osmo Vänskä, kirjailija Kjell Westö sekä YL:n taiteellinen johtaja Pasi Hyökki.

YL vastaanotti toukokuun loppuun mennessä yli 70 kilpailutyötä. Suuri kiitos kaikille osallistuneille! Voittajaksi valikoitui Tuomo Tiitisen säveltämä ja Päivi Jalon sanoittama teos Sinivalkoisen lippumme alla. YL ja Tapiolan kuoro ensiesittivät uuden laulun 26.8. Suomen luonnon päivänä Haltiassa. Suomi on maailman ensimmäinen valtio, joka viettää liputuspäivää luontonsa kunniaksi.

Lataa voittajateos täältä!

”Kilpailun tarkoituksena on herättää ajatuksia siitä, mitä siniristilippu merkitsee vuonna 2017 ja miten kunnioittaa satavuotiaan Suomen lippua aikaan sopivalla tavalla. Haemme siis yksiäänistä laulua, jonka sävelin ja sanoin jokainen voisi ylpeänä kohottaa Suomen lipun sekä kunnioittaa ainutlaatuista luontoamme ja tasa-arvoista yhteiskuntaamme”, YL:n taiteellinen johtaja Pasi Hyökki sanoo.

Ylioppilaskunnan Laulajat on vuodesta 1883 saakka ollut mukana rakentamassa maatamme kulttuurin keinoin muun muassa järjestämällä lukuisia sävellyskilpailuja. Ensimmäisen kokonaan suomenkielisen konserttiohjelman, johon Jean Sibelius sävelsi Venematka-teoksensa, YL esitti vuonna 1893. Lue lisää YL:n tarinasta täältä.

18157768_10154343977725588_820073542782839658_n

Kysymyksiä ja vastauksia

Miksi Ylioppilaskunnan Laulajat järjestää sävellyskilpailun?

Suomen lipun kunniaksi järjestettävä sävellyskilpailu on perinteitä kunnioittava tapa juhlistaa satavuotiasta Suomea ja luoda uutta suomalaista säveltaidetta.

Maailman vanhin suomenkielinen kuoro Ylioppilaskunnan Laulajat syntyi aikoinaan tarpeesta luoda maahamme suomenkielistä musiikkikulttuuria. Sävellyskilpailut olivat etenkin kuoron alkuaikoina 1900-luvun vaihteessa tärkeä keino saada uutta ohjelmistoa. Osa kappaleista on painunut unohduksiin, mutta esimerkiksi nuoren Jean Sibeliuksen Rakastava vuodelta 1894 on edelleen kuoron aktiiviohjelmistoa.

Mitä vikaa vanhassa Lippulaulussa?

Ei mitään. Suomen lippu on monelle rakas kansallinen symboli. Se on inspiroinut taiteilijoita koko Suomen itsenäisyyden ajan ja inspiroi varmasti tulevaisuudessakin.

Suomen lipulle on tehty monia kappaleita, erityisesti itsenäisyyden alkuvuosina. Oman versionsa ovat aikoinaan sanoittaneet muun muassa runoilijat Larin-Kyösti ja Uuno Kailas. Varsinaiseksi Lippulauluksi mielletään V. A. Koskenniemen vuonna 1918 sanoittama ja Yrjö Kilpisen säveltämä ”Siniristilippumme”, joka vakiintui käyttöön 1940-luvulla. Alun perin Koskenniemi kirjoitti vuonna 1917 laulun Suomen punaiselle leijonalipulle, joka kuitenkin korvattiin seuraavana vuonna siniristilipulla. Tunnetuin ”lippulaulu” taitaa olla Jukka Kuoppamäen ”Sininen ja valkoinen” vuodelta 1972.

Miksi Ylioppilaskunnan Laulajat ei kunnioita perinteitä?

Vuonna 1883 perustettu Ylioppilaskunnan Laulajat on perinteitä vaaliva ja eteenpäin katsova kuoro. Kunnioitus kuoron historiaa kohtaan elää vahvana nykytoiminnassa, mutta YL on aina pyrkinyt myös elämään ajan hermolla.

Uuden musiikin tilaaminen on ollut keskeinen osa YL:n toimintaa 134 vuoden ajan. Aikanaan esimerkiksi Leevi Madetojalta, Selim Palmgrenilta, Toivo Kuulalta ja Jean Sibeliukselta tilatut teokset ovat olleet moderneja ja uraauurtavia kokeiluja. Niistä on kuitenkin muodostunut vuosikymmenten kuluessa suomalaisen mieskuorokirjallisuuden klassikoita.

Osa YL:n tilaamista teoksista jää elämään, osa unohtuu. Emme pyri luomaan uusia perinteitä vanhoja korvaamaan vaan täydentämään. Kyllä maailmaan suomalaista musiikkia mahtuu!

Mikä on uuden lippulaulun rooli?

Emme tiedä vielä! Ehkä se painuu ensiesityksen jälkeen unohduksiin, ehkä siitä tulee uusi klassikko. Toivon mukaan saamme monta hienoa kappaletta kunnioittamaan satavuotiaan Suomen lippua!

 

Lippulaulukilpailun säännöt

1. Järjestäjä
Lippulaulukilpailun järjestää Ylioppilaskunnan Laulajat (YL) ry. Vuonna 1883 perustettu YL on maamme vanhin suomenkielinen kuoro.

2. Osallistuminen
Kilpailuun voi osallistua kuka tahansa korkeintaan kahdella laululla. Nuotti lähetetään sähköpostitse osoitteeseen communications@yl.fi 31.5.2017 mennessä.

3. Vaatimukset
Kilpailussa haetaan Suomen lipulle uutta yksiäänistä laulua. Tärkeässä roolissa on suomenkielinen teksti, jonka toivotaan välittävän suomalaisia arvoja ja luovan positiivista henkeä itsenäisyytemme uudelle vuosisadalle. Melodialta odotamme nostattavaa yhteislaulumaisuutta.

4. Kilpailun kulku
Tuomaristo tutustuu ajallaan lähetettyihin lauluihin kesän 2017 aikana ja valitsee niistä yhden palkittavan laulun heinäkuun loppuun mennessä. Valittu laulu julkaistaan ja ensiesitetään YL:n ja Tapiolan kuoron toimesta Suomen luonnon päivän 26.8. lipunnoston yhteydessä Haltiassa. Samassa tilaisuudessa palkitaan laulun sanoittaja ja säveltäjä.

5. Tuomaristo
Kilpailun tuomareina toimivat presidentti Tarja Halonen, kapellimestari Osmo Vänskä, kirjailija Kjell Westö sekä YL:n taiteellinen johtaja Pasi Hyökki.

6. Palkinnot
Kilpailun palkinto 1 500 euroa jaetaan sanoittajan ja säveltäjän kesken tuomariston päättämällä tavalla. Tuomaristolla on oikeus palkita vain joko sanoittaja tai säveltäjä. Tuomaristolla on myös oikeus olla jakamatta koko palkintosummaa.

7. Muuta huomioitavaa
Kilpailun järjestäjälle jää ensiesityksen jälkeen oikeus tilata kuorosovituksia laulusta ja käännöksiä tekstistä sekä julkaista eri versioista äänitteitä tekstiliitteineen.