YL perustetaan
Maamme vanhin suomenkielinen kuoro perustettiin 7.10.1882 Vanhan yliopiston Musiikkisalissa, jonne suomenmielisiä ylioppilaita oli kutsuttu päättämään ”tärkeistä asioista”. Vanhan Musiikkisalissa YL on pieniä keskeytyksiä lukuunottamatta harjoitellut siitä lähtien.
Kuoro saa nimensä
Viikkoa perustamiskokouksen jälkeen pidetyssä kokouksessa laulukunnan nimeksi päätettiin antaa Ylioppilaskunnan Laulajat. Kuvassa YL:n ensimmäinen johtaja P. J. Hannikainen.
Ensimmäinen esiintyminen
YL esiintyi ensimmäistä kertaa 23. marraskuuta fennomaanijohtaja Yrjö-Sakari Yrjö-Koskisen erotessa professuuristaan ja siirtyessä senaattoriksi. Kuoro esitti ensimmäistä kertaa Emil Genetzin itsenäisyyshenkisen laulun Herää Suomi, joka oli aikanaan poliittisesti tulenarka kappale.
YL:n lippu
”Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto.”
Suomimieliset fennomaaninaiset lahjoittivat kuorolle lipun 6. huhtikuuta 1883. Päivä vakiintui YL:n vuosijuhlapäiväksi.
Kesäkuoro Laulu-Veikot
YL:n kesäkuoroperinne alkoi aivan kuoron alkuvuosina, kun pienemmät kokoonpanot kiersivät ympäri maata konsertoimassa. Kuvassa Laulu-Veikot.
Emil Genetz ja Herää Suomi
”Noilla yhdellätoista laulajalla oli todella aihetta ylpeyteen, sillä ei ole aivan jokapäiväistä matkustella ympäriinsä ja laulullaan herättää maaseudulla uinuva runouden kukka. Ajatella minkälainen voitto suomenkieliselle runoudelle!”
Näin kirjoitti Nya Pressen -lehti vuonna 1891 YL:n kesäkuoron Sortavalassa laulamasta Emil Genetzin Herää Suomesta. Kappaleesta muodostui suomalaisen kansallistunteen tunnuskappale sortokausien aikana ja sitä kutsuttiin ulkomaita myöten ”suomalaisten kansallislauluksi”.
Kullervon kantaesitys
Jean Sibeliuksen läpimurtoteos Kullervo valmistui 1892. Vain osa YL:stä oli kantaesityksessä laulamassa, sillä Sibelius oli vahingossa sijoittanut Kullervon toisen esityspäivän YL:n konsertin päälle. Sibeliuksen kuva samalta vuodelta on YL:ssä laulaneen Eero Järnefeltin maalaama.
Kymmenvuotiskonsertti
YL:n 10-vuotiskonsertti oli kuoron ensimmäinen täysin suomenkielinen konsertti. Kuoro kantaesitti täysin uudenlaista suomalaista musiikkia muun muassa nuorelta säveltäjältä Jean Sibeliukselta.
Sibeliuksen Venematka
Jean Sibeliuksen Kalevalan tekstiin säveltämä Venematka vaikutti säveltäjän mukaan yleisöön ”pommin tavoin”. Kuvassa Sibeliuksen käsin kirjoittama nuotti. YL:n johtajan Jalmar Hahlin kuoron 10-vuotiskonserttiin tilaamasta teoksesta käynnistyi aktiivisena jatkunut yhteistyö – suurin osa Sibeliuksen mieskuorokappaleista on nimenomaan YL:n tilaamia.
Gallen-Kallela YL:n vuosijuhlissa
”Minut oli eilen kutsuttu YL:n suurenmoisiin juhliin. Piristyin melkoisesti illan kuluessa, varsinkin sitten, kun Kajanus ja Sibelius saapuivat. On kerrassaan väistämätöntä joskus saada rentoutua.”
Näin kuvasi Akseli Gallen-Kallela YL:n vuosijuhlia. Kuvassa samat herrat ja Oskari Merikanto taiteilijan maalauksessa Symposium, joka valmistui seuraavana vuonna.
Ensimmäiset johtajat
YL:ää johtivat ensimmäisten vuosien aikana P. J. Hannikainen (1882–1886), Karl Hällström (1883–1884), Ernst Lampén (1887–1888), Allan Schulman (1888 ja 1891–1892), Emil Forsström (1889–1891), Jalmar Hahl (1892–1897). Kuva on YL:n 10-vuotisalbumista.
Aleksanteri II:n patsas
YL esiintyi Aleksanteri II:n patsaan paljastustilaisuudessa Senaatintorilla vuonna 1894. Alun perin tarkoituksena oli laulaa Akademiska Sångföreningenin kanssa yhdessä, mutta kieliriitojen vuoksi YL:istit eivät suostuneet laulamaan ruotsiksi.
Karjalan Kööri
Karjalan Kööri konsertoi vuosina 1893–1895 muun muassa Viipurissa, Kuopiossa, Sortavalassa ja Savonlinnassa. Ohjelmistossa oli täysin uutta suomalaista musiikkia, kuten Sibeliusta. Aikana ennen radiota YL:n konsertit olivat suuria seurapiiritapahtumia.
Sibelius ja YL – nuoruuden kaverit
”Tapasimme kerran Sibeliuksen yksin harhailemasta kadulla. Me kolme laulajaa Y.L:stä. Päätettiin viettää syyskuun ilta yhdessä. Haettiin eräästä pienestä ravintolasta pianohuone ja pantiin pöytä ’koreks” –– Juotiin ’kuorimatonta maitoa’ ja se kihosi koko ruumiiseen ja lämmitti niin ylen lempeästi. Joku ryhtyi hyräilemään ’Sua tervehdin’. Sibelius rupesi leimuamaan ja tahtoi laulamaan laulua. Hänen piti hoitaa toista tenoria. Laulettiin. Sibeliukselta meni toinen tenori päin mäntyä – hän ei osannut sitä ollenkaan. Mutta haltioitunut hän oli aina kiehumapisteeseen saakka. ’Ei ole maailmassa moista laulua’, hän väitti. Piti ottaa uudelleen. Ei auttanut mikään. Me sanoimme tosin, että toisella tenorilla on vallan erilainen kulku painetuissa nuoteissa, mutta muistutus ei tehonnut häneen rahtuakaan. Aina uudelleen se vain piti ottaa. Ja kun tultiin loppupuolille siihen kohtaan, missä ensimmäinen tenori kirkaisee sooloa: ’…Sua laulain tervehdin’ niin hän jätti toisen tenorin oman onnensa nojaan ja liikkui haltioituneena ensimmäisen tenorin mukaan niin, että silmän valkuaiset muljottivat päässä. Hän vakuutti vakuuttamistaan, että se oli maailman kaunein laulu. Minä koetin huomauttaa, että olihan hänen Impromptuissaankin melko lailla musikaalista tunnetta. Niinpä kyllä, mutta se oli aivan toisenlaista. ’Sua tervehdin oli sittenkin numero yksi. Kun sitten pikkutunneilla lähdettiin kotiin päin marssimaan, ei Sibelius herennyt hyräilemästä – niin ääneen laulamasta – ’sua laulain tervehdin’. Passipoliisi koetti hiukan hillitä häntä. Helpompi olisi ollut saada Imatra yöksi heittämään kohinansa.”
Näin kuvaili YL:isti Ernst Lampén erästä illanviettoa 1890-luvulla.
Heikki Klemetti
Heikki Klemetti johti YL:ää vuosina 1898–1902, 1904–1905 ja 1907–1927. Hänellä oli suunnaton vaikutus suomalaiseen musiikkielämään. Raittiusmiehenä tunnettu Klemetti tosin kielsi alkoholin YL:n toiminnasta, mikä oli menetys suomalaisen juomalaulukulttuurin kannalta. Kuvassa Klemetin johtama kuoro vuonna 1910.
YL:n marssi
”Laulakaamme lauluveikot, täyttä rintaa joka mies! Äänet ei saa olla heikot, eikä kylmä laulun lies.”
Robert Kajanuksen säveltämä ja A. V. Koskimiehen sanoittama Ylioppilaskunnan Laulajain marssi on vuodelta 1898. Sillä avataan perinteisesti jokainen YL:n laulukausi yhä edelleen.
Kullervon sotaanlähtö
Akseli Gallen-Kallelan upea Kullervo-fresko valmistui YL:n treenikämpän seinälle vuonna 1901.
Selim Palmgren
Selim Palmgren (1878–1951) johti YL:ää vuosina 1902–1903, 1905 ja 1927–28. Tarinan mukaan Palmgren viihdytti kuorolaisia harjoituksissa taitavalla pianonsoitolla tupakka huulessa ja innoitti useat kuorolaisetkin tupakoinnin pariin.
Kansallisteatterin avajaiset
Suomen Kansallisteatterin avajaisiin valmistui Sibeliuksen Tulen synty baritonille, mieskuorolle ja orkesterille. Ensiesityksen johti Heikki Klemetti.
Axel Törnudd
Säveltäjä ja musiikin lehtori Axel Törnudd kuului suomalaisen taiteen kultakauden mieskuorosäveltäjiin ja YL:n lähipiiriin, mutta menehtyi harmillisen nuorena. Hänen pääteoksensa Loitsu valmistui vuonna 1902.
YL vuonna 1903
Kuoro yliopiston juhlasalissa 20-vuotiskonsertin jälkeen.
20-vuotisjuhlat
YL:n 20-vuotisjuhlakonsertin graafinen ilme on kansallisromanttinen taidonnäyte. Juhlakonsertti järjestettiin yliopiston juhlasalissa. Vuosijuhlien ruokalistalla oli muun muassa haukea ja jäätelöä.
YL vuosimallia 1906
Vuonna 1906 päätettiin Suomen eduskunnan perustamisesta. Suomen kansalaiset saivat ensimmäisenä maailmassa yhtäläiset poliittiset oikeudet. YL näytti silloin tältä.
Leevi Madetoja
Säveltäjä Leevi Madetoja oli 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä yksi YL:n tärkeimmistä ja pitkäaikaisimmista yhteistyökumppaneista. Monet Madetojan YL:lle kirjoittamista sävellyksistä, kuten Suvi-illan vieno tuuli, Hämärän ääniä ja Soita somer, helkä hiekka ovat suomalaisen mieskuoromusiikin perusteoksia ja kiinteä osa konserttiohjelmistoja yhä edelleen. Madetoja debytoi kuorosäveltäjänä YL:n kevätkonsertissa 1909 teoksella Valkeat kaupungit.
Toivo Kuula
Synkän sävelkielen mestari Toivo Kuula kuuluu suomalaisen musiikin raskaaseen sarjaan. YL tilasi suuren osan Kuulan mieskuorolauluista, mutta välillä hankalat sävelkulut panivat kuoron koville, kuten Heikki Klemetti kertoo kirjeessään säveltäjälle vuonna 1909:
”Ensiksi kiitos Kullervon laulusta. Se on erittäin hyvä laulu, ikävä vaan, että se jää vielä tänä keväänä esittämättä – YL on nimittäin nykyään kovin heikko. Taitamattomuus, kehittymättömyys!”
Kalevalan päivä
Tervehdyskäynti Lönnrotin patsaalla, aiheesta raportoi Uusi Suometar.
Ensimmäinen ulkomaanmatka
YL:n ensimmäinen virallinen ulkomaanmatka suuntautui Tallinnaan – joskin Viro ja Suomi kuuluivat kumpikin tuolloin Venäjän keisarikuntaan. Ohjelmistossa kuultiin Sibeliuksen Sydämeni laulu sekä uutta musiikkia nuorilta suomalaissäveltäjiltä Leevi Madetojalta ja Toivo Kuulalta. YL:ää johtanut Heikki Klemetti sai santarmeilta sakot Estonia-teatterissa pitämästään itsenäisyyshenkisestä puheesta.
Pohjan Laulajat
Kesäkuoro Pohjan Laulajat konsertoi Pohjanmaalla ja Ruotsin Österbottenilla. Yhtyettä johti Toivo Muroma.
Aarne Sihvo
YL:n kakkosbasso Aarne Sihvo kohosi myöhemmin jalkaväenkenraaliksi ja Puolustusvoimain komentajaksi. Näin hän kuvaili Ylioppilaslaulun esitystä koulutusleirillä Saksan Lockstedtissä vuonna 1915:
”Yhdessä siinä lauloivat Y.L:läiset ja akadeemikot, M.M:läiset ja monet muut. Tuskin koskaan ennemmin tai myöhemminkään lienen tuntenut sellaista sitovaa valanvelvoitusta kuin silloin laulaessamma: ”Veri henki Suomellemme, teemme, veljet valan kallihin!”
Serenadi
Mikkelin kadulla kaikui serenadilaulu vuona 1916. Onko serenadin kohde ikkunan takana vai onkohan kyse harjoituksesta?
Väinö Pesola
Kuoron varajohtajana toiminut Väinö Pesola toimi myös aktiivisena työväenkuoromiehenä. Sosiaalidemokraattinen Pesola jäi joidenkin aatevelijensä tavoin sivuun YL:n toiminnasta sisällissodan aikoihin. Muutaman vuoden kuluttua laulukunta mahtui taas samaan Musiikkisaliin, Pesola palasi taas kuoron riveihin vuonna 1923. Kuvassa Pesola johtamansa YL:n Sydän-Suomen kuoron harteilla vuonna 1916.
Sisällissota
Tammikuussa 1918 YL kantaesitti Sibeliuksen Jääkärimarssin yhdessä Akademiska Sångföreningenin kanssa. Pari viikkoa myöhemmin Suomi ajautui veriseen sisällissotaan. Suurin osa YL:isteistä taisteli valkoisten riveissä, mutta punaisia komensi YL:n entinen kakkosbasso Kullervo Manner (kuvassa).
Laulua Vanhalla
Laulua Vanhan portailla vuonna 1918.
Taiteellinen kunnianhimo
Heikki Klemetti suuntasi syksyllä 1918 katseet kuoron taiteellisen osaamisen kunnianhimoiseen kehittämiseen:
”Y.L:n on tällä lukukaudella oltava valmiina yötä-päivää. Näyttää siltä kuin konsertin antaminen ei tulisi ohjelmaan, silti on yhtä tärkeätä olla aina esiintymiskunnossa. On pidettävä isänmaalliset laulut ja osa konserttilauluja aina esittämiskunnossa.”
Keikkamatka Turkuun
Suomen Kuvalehti raportoi seikkaperäisesti YL:n matkasta Turkuun vuonna 1920.
Arvi Poijärvi
Lauri Arvi Pellervo Poijärvi johti kuoroa vuosina 1928–1930. Hänet muistetaan erityisesti YL:n hengen luojana: kuoron ykkösbassossaa laulanut Poijärvi korosti vahvasti kuorolaisten keskinäisten lämpimien suhteiden merkitystä. Näiltä ajoilta on peräisin myös YL:n tehokas hallintokulttuuri.
Martti Turunen
Martti ”Pyssy” Turunen johti kuoroa vuosina 1931–1959. Hänet tunnettiin taitavana kuoronjohtajana ja patruunamaisena johtajahahmona. Turusen johdolla YL suuntasi yhä enemmän ulkomaille konsertoimaan.
Vapunviettoa Kappelissa
YL:istejä vapunvietossa 1930-luvulla.
50-vuotiskonsertti
Presidentti P. E. Svinhufvud kuuntelee YL:n 50-vuotisjuhlakonserttia Kaartin maneesissa.
Rengasmatkat
Rengasmatka-näytös oli humoristinen esitys, jolla kerättiin rahaa YL:n Euroopan-matkaa varten. Näytökset myytiin hetkessä loppuun. Kuvassa kohtaus ”Peräkylän Kalevala-juhlilta” YL:n ensimmäiseltä Rengasmatkalta.
Euroopan-kiertue
”Kuoro on paras, mitä koskaan olen kuullut”, totesi Benito Mussolini YL:n konsertin jälkeen. YL kiersi Italian lisäksi Saksassa ja Itävallassa. Kiertueen suuntautuminen fasistisiin maihin herätti ristiriitaisia tunteita myös sen ajan kuorolaisissa. Eräs laulaja totesi, ettei maista tuntunut löytyvän enää sellaista vapaata ylioppilaiden joukkoa kuin Suomessa – ”Oli olemassa jokin salainen koneisto, jonka langat ulottuivat jopa ihmissydämiin saakka”.
Veljeskaronkka
Pirteitä laulajia varsinkin siihen nähden, että takana on vuosijuhlat, veljeskaronkka ja yöllinen uintiretki Yrjönkadun uimahallissa.
Suomalaisia mieskuorolauluja
1930-luvulla äänitetyt mieskuorokappaleet julkaistiin kahdella levyllä vuonna 1954. Selim Palmgrenin Tuutulaulu lauletaan perinteisesti harjoituksissa kuorolaiselle, josta on juuri tullut isä.
Suomalaisia mieskuorolauluja
1930-luvulla äänitetyt mieskuorokappaleet julkaistiin kahdella levyllä vuonna 1954.
Daamikaronkka
Kuorolaisia ystävättärineen vuosijuhlien daamikaronkassa.
Pyssyn frakkia paikataan
Frakin korjaaminen on tuttua puuhaa monelle YL:istille. Kuvassa paikataan kuoron johtajan Martti ”Pyssy” Turusen frakkia vuonna 1937.
Konserttiin valmistautumista
Toiminta YL:n pukuhuoneessa on pysynyt suurin piirtein samankaltaisena kaikki nämä vuodet.
Ensimmäinen Amerikan-kiertue
New Yorkin siluetti höyrylaivan kannelta katsottuna. YL matkusti ensi kertaa Atlantin toiselle puolelle vuonna 1937. Kiertueella konsertoitiin yhteensä 27 eri kaupungissa Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Matkan merkityksestä suomalaisen kulttuuriviennin kannalta kertoo se, että sen suojelijoina toimivat muun muassa Kyösti Kallio, Risto Ryti ja Jean Sibelius.
Eliel Saarisen luona
Amerikan-kiertueella YL piipahti tervehdyskäynnillä arkkitehtiprofessori Eliel Saarisen luona. Washingtonissa kuoro kajautti Porilaisten marssin yhdysvaltalissenaattoreille USA:n kongressissa.
Tuliaisia Lontoosta
Lontoon-matkalta näyttää tarttuneen viemisiä kotiin.
Sotavuodet
Sotien aikaan suurin osa kuorolaisista taisteli rintamalla. Sotavuodet jättivät jälkensä YL:ään konkreettisimmin Musiikkisalin tyhjien penkkien muodossa. Talvisodassa kaatui 28 laulajaveljeä ja jatkosodassa vielä 29 lisää. Kuvassa YL:istejä ryhmäkuvassa asepuvuissa.
60-vuotiskonsertti Äänislinnassa
YL:n 60-vuotiskonsertti järjestettiin vuonna 1943 Äänislinnassa keskellä jatkosotaa. Sodissa kaatui yhteensä 57 YL:istiä. Heidän nimensä on ikuistettu Vanhan ylioppilastalon Musiikkisalin seinälle.
Paasikivi presidentiksi
YL:n ykkösbassona parhaiten tunnettu J. K. Paasikivi toimi myös tasavallan presidenttinä vuosina 1946–1956. Vuonna 1953 entiselle laulajaveljelle ojennettiin YL:n pienoislippu.
Carnegie Hall
Ensiesiintyminen Carnegie Hallissa tapahtui Martti Turusen johdolla vuonna 1953. YL:n Amerikan-kiertue ulottui New Yorkin lisäksi muun muassa Torontoon, Detroitiin, San Franciscoon ja Los Angelesiin.
”Laaja ohjelma osoitti kauttaaltaan, että laulajat ovat valioväkeä, ensi luokan laulajia”, uutisoi Los Angeles Times.
Walter Lampén
Viimeinen YL:n perustajajäsen Walter Lampén siirtyi ajasta ikuisuuteen vuonna 1960. Reilusti yli 90-vuotias elänyt Lampén viihtyi vielä kuoron 75-vuotisjuhlissa pidempään kuin moni nuorempi laulajaveli ja naljaili näille, että nytkö te jo lähdette nukkumaan. Kuvassa Lampén YL:istien seurassa 1950-luvun lopulla.
Finlandia
Linnan juhlat
Urho Kekkonen ja Ensti Pohjola presidentinlinnassa. Kekkosen aikana YL:n vierailut Linnan juhlissa jäivät vähemmälle, mihin saattoi vaikuttaa erään hieman päihtyneen kuorolaisen kesken juhlia aiheuttama vesivahinko presidentinlinnan kylpyhuoneessa…
Pikkujoulujuhlintaa
Pikkujouluja juhlittiin vuonna 1962 hilpeissä tunnelmissa.
Sua tervehdin
Kullalleni kukkasia
Suomalaisia mieskuorolauluja
Vapunviettoa
YL vietti vappua vuonna 1963 suomalaiseen tapaan sateisessa ja viileässä säässä.
Sibelius 100
YL juhlisti Sibeliuksen syntymän satavuotisjuhlaa laulamalla Sibeliusta Carnegie Hallissa.
Ensti Pohjola
Ensti Pohjolan johtajakaudella YL:n ohjelmisto kansainvälistyi, ja mukaan tuli myös orkesterien kanssa ympäri maailmaa tehtäviä suurproduktioita. Eräs merkittävä teos oli Guillaume de Machaut’n 1300-luvulla säveltämä La Messe de Notre Dame. Kuvassa Ensti Pohjolan johtama YL Yhdysvalloissa vuonna 1965, solistina Usko Viitanen.
Washington Cathedral
Ensti Pohjola johti YL:ää Washingtonissa vuonna 1969. Konsertin menestystekijöinä kuvattiin olleen Erik Bergmanin runoilija Christian Morgensternin tekstiin säveltämä Das grosse Lalula.
Viron Laulujuhlat
YL osallistui Viron 100-vuotislaulujuhlille Tallinnassa kesäkuussa 1969. Kuvassa säveltäjä ja kuoronjohtaja Gustav Ernesaks johtaa YL:ää.
Heikki Peltola
Kuoron omista riveistä yksimielisesti valittu johtaja Heikki Peltola toimi myöhemmin kirurgian dosenttina. Hän pyrki lisäämään YL:n ohjelmistoon suomenkielistä kirkkomusiikkia, latinalaista ja muuta eksoottista musiikkia sekä hyvää viihdettä. Peltola halusi myös tiiviimpää yhteistyötä suomalaissäveltäjien kanssa, ja ensimmäisenä tavoitettiin Einojuhani Rautavaara. Kuvassa levytetään kansanlauluja Martti Talvelan kanssa. Levy Tuonne taakse metsämaan myi 1974 kultaa.
Elämän kirja
YL:n ja säveltäjä Einojuhani Rautavaaran vuosikymmeniä jatkunut yhteistyö alkoi Elämän kirja -teoksen tilaamisesta. Kuva on vuodelta 1978 levyn ilmestyessä.
YL joululaulattaa
YL:n ensimmäinen joululevy myi kultaa.
YL 90 vuotta
Heikki Peltola johti YL:n 90-vuotisjuhlakonsertin. Solistina Pertti Saurola.
Leningrad
Ensimmäistä kertaa YL konsertoi Neuvostoliitossa vuonna 1977 suomalais-neuvostoliittolaisen kulttuurivaihtosopimuksen seurauksena. Kuvassa konserttimainos Leningradissa.
Vanhan palo
Vanhalla ylioppilastalolla syttyi tulipalo huhtikuussa 1978, päivää ennen YL:n vuosijuhlia. Pikkutunneilla vuosijuhlien daamikaronkasta ravintolasta kotiin matkalla olleet YL:istit huomasivat liekit ja lähtivät hätiin. Frakkipukuiset savusukeltajat ehtivät palomiesten kanssa pelastaa rakennuksen arvotaideteoksia, kuten Robert Ekmanin Väinämöisen soiton ja Gallen-Kallelan Kullervo-freskon.
Perinteiset joulukonsertit
Ylioppilaskunnan Laulajien joulukonsertti kuuluu Helsingin rakastetuimpiin jouluperinteisiin. Ensimmäinen joulukonsertti järjestettiin vuonna 1979. Nykyään lähes 12 000 kuulijaa käy vuosittain YL:n joulukonsertissa, ja Johanneksenkirkko on monelle se tärkein konserttipaikka.
Dynastian alku
Hyökkien dynastian alkuhetket. YL:n johtajavaihdoksessa Heikki Peltola siirtämässä tahtipuikkoa Matti Hyökille.
Matti Hyökki
Kuoron pitkäaikaisin johtaja, nykyisin kuoronjohdon emeritusprofessori Matti Hyökki aloitti vuonna 1980 ja johti YL:ää 30 vuoden ajan. Kuvassa Hyökki ja säveltäjä Einojuhani Rautavaara Sibeliuksen valvovan katseen alla.
100 vuotta
Satavuotiskonsertissa vuonna 1983 lavalla oli runsaslukuinen joukko kuorossa vuosien saatossa laulaneita. Konsertin johti Matti Hyökki.
Kaukoitä II
Laulajia Kiinassa vuonna 1984. Matti Hyökin johdolla tehty toinen kaukoidän kiertue suuntautui myös Hong Kongiin, Filippiineille, Singaporeen ja Japaniin.
Erik Bergman: Mieskuorolauluja
Ohjeita kvartettikeikoille
Pekka Seppänen ohjeisti YL:istejä kvartettikeikkailun saloihin vuonna 1989. Vinkit ovat edelleen ajankohtaisia, sillä kvartettikeikkoja tehtaillaan tiheään tahtiin.
Leevi Madetoja: Complete Songs for male voice choir a cappella vol. 1
Tallinnan laulujuhlat
Tallinnan laulujuhlat vuonna 1990 olivat monelle YL:istille ikimuistoinen kokemus. Laulava vallankumous oli käynnissä ja Viron neuvostomiehitys pian päättymässä.
Kinesis
New Finnish Works for Male Voice Choir
Itsenäisyyspäivä
YL pääsi jälleen presidentinlinnaan esiintymään itsenäisyyspäivän vastaanotolla. Kuvassa etualalla presidentti Ahtisaari ja kenraali Adolf Ehrnrooth. Myöhemmin samana iltana hotelli Strandin baarissa tarjoilija lähestyi kuorolaisia sanoen:
”Hyvät herrat, oikeusministeri haluaa tarjota teille juotavaa.”
Teeseremonia Japanissa
Japanin keisarinna tykästyi niin paljon P. J. Hannikaisen Annin lauluun, että teki siihen japaninkieliset sanat.
Vappu!
Vanhan liiton Kare Ollinen sooloilee Ullanlinnanmäellä vappuna 1996.
Vision of Man
20th Century Male Voice Music
Selim Palmgren: Complete Songs for male voice choir a cappella vol. 1
Sua tervehdin
Sinfonia Lahti
YL pääsi kokeilemaan Lahden uuden Sibelius-talon akustiikkaa syyskuussa 2000 Osmo Vänskän johdolla. Kullervon solisteina lauloivat Lilli Paasikivi ja Raimo Laukka. Vuonna 2001 julkaistua levyä ylistettiin BBC:tä myöten: ”Loistavien solistien lisäksi Osmo Vänskällä on etunaan suomenkielinen mieskuoro, jonka tumma ääni on ihastuttava”. Kuvassa Osmo Vänskä ja Matti Hyökki.
YL’ täysikuun
Tangon pyörteissä
YL julkaisi Jari Sillanpään kanssa tangolevyt YL’ Sinitaivaan ja YL’ Täysikuun. Kuvassa kuoro Sanomatalossa lähtökonsertissa Seinäjoen Tangomarkkinoita varten.
YL’ sinitaivaan
Jari Sillanpää ja Ylioppilaskunnan Laulajat
Jean Sibelius: Complete Songs for male voice choir a cappella
Japanin vuoden konsertti
YL:n keikka Tokion Sumida Triphony Hallissa valittiin Japanissa vuoden konsertiksi. Kuvassa säveltäjä Joji Yuasa tapaamassa Matti Hyökkiä ennen sävellyksensä kantaesitystä.
Serenadi suurherttualle
Luxemburgissa YL:n kvartetti oli varautunut esittämään serenadin suurherttua puolisolle. Paikalle saapuikin vain suurherttua Henri, eikä suunnitelmaa ehtinyt enää muuttaa. Luxemburgin päämies sai kuulla Madetojan serenadin Hän kulkevi kuin yli kukkien.
New York
YK:n 60-vuotisjuhlien yhteydessä syksyllä 2005 YL tapasi pääsihteeri Kofi Annanin. Kuvassa solistit Kristian Attila ja Tuomas Katajala sekä johtaja Matti Hyökki.
Hallgrímskirkja
Reykjavikin Hallgrímskirkja on kaunis ja hyvin soiva kirkko sekä Islannin korkein rakennus.
Joululevy Soile Isokosken kanssa
Soile Isokoski oli YL:n solistina Jouluyö, juhlayö -levyllä. Kultalevyn raja ylittyi jo joulukuun puolivälissä.
Glasgow
YL konsertoi Glasgowssa Osmo Vänskän kanssa. Kuoro ennätti vierailemaan myös Lontoossa.
Vapputervehdys
YL:n taiteellinen johtaja Matti Hyökki tervehtii vanhaa koulukaveriaan vappupäivänä.