Historia

1882
1882

YL perustetaan

YL perustetaan

Maamme vanhin suomenkielinen kuoro perustettiin 7.10.1882 Vanhan yliopiston Musiikkisalissa, jonne suomenmielisiä ylioppilaita oli kutsuttu päättämään ”tärkeistä asioista”. Vanhan Musiikkisalissa YL on pieniä keskeytyksiä lukuunottamatta harjoitellut siitä lähtien.

1882

Kuoro saa nimensä

Kuoro saa nimensä

Viikkoa perustamiskokouksen jälkeen pidetyssä kokouksessa laulukunnan nimeksi päätettiin antaa Ylioppilaskunnan Laulajat. Kuvassa YL:n ensimmäinen johtaja P. J. Hannikainen.

1882

Ensimmäinen esiintyminen

Ensimmäinen esiintyminen

YL esiintyi ensimmäistä kertaa 23. marraskuuta fennomaanijohtaja Yrjö-Sakari Yrjö-Koskisen erotessa professuuristaan ja siirtyessä senaattoriksi. Kuoro esitti ensimmäistä kertaa Emil Genetzin itsenäisyyshenkisen laulun Herää Suomi, joka oli aikanaan poliittisesti tulenarka kappale.

1883
1883

YL:n lippu

YL:n lippu

”Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto.”

Suomimieliset fennomaaninaiset lahjoittivat kuorolle lipun 6. huhtikuuta 1883. Päivä vakiintui YL:n vuosijuhlapäiväksi.

1883

Kesäkuoro Laulu-Veikot

Kesäkuoro Laulu-Veikot

YL:n kesäkuoroperinne alkoi aivan kuoron alkuvuosina, kun pienemmät kokoonpanot kiersivät ympäri maata konsertoimassa. Kuvassa Laulu-Veikot.

1891
1891

Emil Genetz ja Herää Suomi

Emil Genetz ja Herää Suomi

”Noilla yhdellätoista laulajalla oli todella aihetta ylpeyteen, sillä ei ole aivan jokapäiväistä matkustella ympäriinsä ja laulullaan herättää maaseudulla uinuva runouden kukka. Ajatella minkälainen voitto suomenkieliselle runoudelle!”

Näin kirjoitti Nya Pressen -lehti vuonna 1891 YL:n kesäkuoron Sortavalassa laulamasta Emil Genetzin Herää Suomesta. Kappaleesta muodostui suomalaisen kansallistunteen tunnuskappale sortokausien aikana ja sitä kutsuttiin ulkomaita myöten ”suomalaisten kansallislauluksi”.

1892
1892

Kullervon kantaesitys

Kullervon kantaesitys

Jean Sibeliuksen läpimurtoteos Kullervo valmistui 1892. Vain osa YL:stä oli kantaesityksessä laulamassa, sillä Sibelius oli vahingossa sijoittanut Kullervon toisen esityspäivän YL:n konsertin päälle. Sibeliuksen kuva samalta vuodelta on YL:ssä laulaneen Eero Järnefeltin maalaama.

1893
1893

Kymmenvuotiskonsertti

Kymmenvuotiskonsertti

YL:n 10-vuotiskonsertti oli kuoron ensimmäinen täysin suomenkielinen konsertti. Kuoro kantaesitti täysin uudenlaista suomalaista musiikkia muun muassa nuorelta säveltäjältä Jean Sibeliukselta.

1893

Sibeliuksen Venematka

Sibeliuksen Venematka

Jean Sibeliuksen Kalevalan tekstiin säveltämä Venematka vaikutti säveltäjän mukaan yleisöön ”pommin tavoin”. Kuvassa Sibeliuksen käsin kirjoittama nuotti. YL:n johtajan Jalmar Hahlin kuoron 10-vuotiskonserttiin tilaamasta teoksesta käynnistyi aktiivisena jatkunut yhteistyö – suurin osa Sibeliuksen mieskuorokappaleista on nimenomaan YL:n tilaamia.

1893

Gallen-Kallela YL:n vuosijuhlissa

Gallen-Kallela YL:n vuosijuhlissa

”Minut oli eilen kutsuttu YL:n suurenmoisiin juhliin. Piristyin melkoisesti illan kuluessa, varsinkin sitten, kun Kajanus ja Sibelius saapuivat. On kerrassaan väistämätöntä joskus saada rentoutua.”
Näin kuvasi Akseli Gallen-Kallela YL:n vuosijuhlia. Kuvassa samat herrat ja Oskari Merikanto taiteilijan maalauksessa Symposium, joka valmistui seuraavana vuonna.

1893

Ensimmäiset johtajat

Ensimmäiset johtajat

YL:ää johtivat ensimmäisten vuosien aikana P. J. Hannikainen (1882–1886), Karl Hällström (1883–1884), Ernst Lampén (1887–1888), Allan Schulman (1888 ja 1891–1892), Emil Forsström (1889–1891), Jalmar Hahl (1892–1897). Kuva on YL:n 10-vuotisalbumista.

1894
1894

Aleksanteri II:n patsas

Aleksanteri II:n patsas

YL esiintyi Aleksanteri II:n patsaan paljastustilaisuudessa Senaatintorilla vuonna 1894. Alun perin tarkoituksena oli laulaa Akademiska Sångföreningenin kanssa yhdessä, mutta kieliriitojen vuoksi YL:istit eivät suostuneet laulamaan ruotsiksi.

1895
1895

Karjalan Kööri

Karjalan Kööri

Karjalan Kööri konsertoi vuosina 1893–1895 muun muassa Viipurissa, Kuopiossa, Sortavalassa ja Savonlinnassa. Ohjelmistossa oli täysin uutta suomalaista musiikkia, kuten Sibeliusta. Aikana ennen radiota YL:n konsertit olivat suuria seurapiiritapahtumia.

1897
1897

Sibelius ja YL – nuoruuden kaverit

”Tapasimme kerran Sibeliuksen yksin harhailemasta kadulla. Me kolme laulajaa Y.L:stä. Päätettiin viettää syyskuun ilta yhdessä. Haettiin eräästä pienestä ravintolasta pianohuone ja pantiin pöytä ’koreks” –– Juotiin ’kuorimatonta maitoa’ ja se kihosi koko ruumiiseen ja lämmitti niin ylen lempeästi. Joku ryhtyi hyräilemään ’Sua tervehdin’. Sibelius rupesi leimuamaan ja tahtoi laulamaan laulua. Hänen piti hoitaa toista tenoria. Laulettiin. Sibeliukselta meni toinen tenori päin mäntyä – hän ei osannut sitä ollenkaan. Mutta haltioitunut hän oli aina kiehumapisteeseen saakka. ’Ei ole maailmassa moista laulua’, hän väitti. Piti ottaa uudelleen. Ei auttanut mikään. Me sanoimme tosin, että toisella tenorilla on vallan erilainen kulku painetuissa nuoteissa, mutta muistutus ei tehonnut häneen rahtuakaan. Aina uudelleen se vain piti ottaa. Ja kun tultiin loppupuolille siihen kohtaan, missä ensimmäinen tenori kirkaisee sooloa: ’…Sua laulain tervehdin’ niin hän jätti toisen tenorin oman onnensa nojaan ja liikkui haltioituneena ensimmäisen tenorin mukaan niin, että silmän valkuaiset muljottivat päässä. Hän vakuutti vakuuttamistaan, että se oli maailman kaunein laulu. Minä koetin huomauttaa, että olihan hänen Impromptuissaankin melko lailla musikaalista tunnetta. Niinpä kyllä, mutta se oli aivan toisenlaista. ’Sua tervehdin oli sittenkin numero yksi. Kun sitten pikkutunneilla lähdettiin kotiin päin marssimaan, ei Sibelius herennyt hyräilemästä – niin ääneen laulamasta – ’sua laulain tervehdin’. Passipoliisi koetti hiukan hillitä häntä. Helpompi olisi ollut saada Imatra yöksi heittämään kohinansa.”
Näin kuvaili YL:isti Ernst Lampén erästä illanviettoa 1890-luvulla.

1898
1898

Heikki Klemetti

Heikki Klemetti

Heikki Klemetti johti YL:ää vuosina 1898–1902, 1904–1905 ja 1907–1927. Hänellä oli suunnaton vaikutus suomalaiseen musiikkielämään. Raittiusmiehenä tunnettu Klemetti tosin kielsi alkoholin YL:n toiminnasta, mikä oli menetys suomalaisen juomalaulukulttuurin kannalta. Kuvassa Klemetin johtama kuoro vuonna 1910.

1898

YL:n marssi

YL:n marssi

”Laulakaamme lauluveikot, täyttä rintaa joka mies! Äänet ei saa olla heikot, eikä kylmä laulun lies.”
Robert Kajanuksen säveltämä ja A. V. Koskimiehen sanoittama Ylioppilaskunnan Laulajain marssi on vuodelta 1898. Sillä avataan perinteisesti jokainen YL:n laulukausi yhä edelleen.

1901
1901

Kullervon sotaanlähtö

Kullervon sotaanlähtö

Akseli Gallen-Kallelan upea Kullervo-fresko valmistui YL:n treenikämpän seinälle vuonna 1901.

1902
1902

Selim Palmgren

Selim Palmgren

Selim Palmgren (1878–1951) johti YL:ää vuosina 1902–1903, 1905 ja 1927–28. Tarinan mukaan Palmgren viihdytti kuorolaisia harjoituksissa taitavalla pianonsoitolla tupakka huulessa ja innoitti useat kuorolaisetkin tupakoinnin pariin.

1902

Kansallisteatterin avajaiset

Kansallisteatterin avajaiset

Suomen Kansallisteatterin avajaisiin valmistui Sibeliuksen Tulen synty baritonille, mieskuorolle ja orkesterille. Ensiesityksen johti Heikki Klemetti.

1902

Axel Törnudd

Axel Törnudd

Säveltäjä ja musiikin lehtori Axel Törnudd kuului suomalaisen taiteen kultakauden mieskuorosäveltäjiin ja YL:n lähipiiriin, mutta menehtyi harmillisen nuorena. Hänen pääteoksensa Loitsu valmistui vuonna 1902.

1903
1903

YL vuonna 1903

YL vuonna 1903

Kuoro yliopiston juhlasalissa 20-vuotiskonsertin jälkeen.

1903

20-vuotisjuhlat

20-vuotisjuhlat

YL:n 20-vuotisjuhlakonsertin graafinen ilme on kansallisromanttinen taidonnäyte. Juhlakonsertti järjestettiin yliopiston juhlasalissa. Vuosijuhlien ruokalistalla oli muun muassa haukea ja jäätelöä.

1906
1906

YL vuosimallia 1906

YL vuosimallia 1906

Vuonna 1906 päätettiin Suomen eduskunnan perustamisesta. Suomen kansalaiset saivat ensimmäisenä maailmassa yhtäläiset poliittiset oikeudet. YL näytti silloin tältä.

1909
1909

Leevi Madetoja

Leevi Madetoja

Säveltäjä Leevi Madetoja oli 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä yksi YL:n tärkeimmistä ja pitkäaikaisimmista yhteistyökumppaneista. Monet Madetojan YL:lle kirjoittamista sävellyksistä, kuten Suvi-illan vieno tuuli, Hämärän ääniä ja Soita somer, helkä hiekka ovat suomalaisen mieskuoromusiikin perusteoksia ja kiinteä osa konserttiohjelmistoja yhä edelleen. Madetoja debytoi kuorosäveltäjänä YL:n kevätkonsertissa 1909 teoksella Valkeat kaupungit.

1909

Toivo Kuula

Toivo Kuula

Synkän sävelkielen mestari Toivo Kuula kuuluu suomalaisen musiikin raskaaseen sarjaan. YL tilasi suuren osan Kuulan mieskuorolauluista, mutta välillä hankalat sävelkulut panivat kuoron koville, kuten Heikki Klemetti kertoo kirjeessään säveltäjälle vuonna 1909:

”Ensiksi kiitos Kullervon laulusta. Se on erittäin hyvä laulu, ikävä vaan, että se jää vielä tänä keväänä esittämättä – YL on nimittäin nykyään kovin heikko. Taitamattomuus, kehittymättömyys!”

1911
1911

Kalevalan päivä

Kalevalan päivä

Tervehdyskäynti Lönnrotin patsaalla, aiheesta raportoi Uusi Suometar.

1911

Ensimmäinen ulkomaanmatka

YL:n ensimmäinen virallinen ulkomaanmatka suuntautui Tallinnaan – joskin Viro ja Suomi kuuluivat kumpikin tuolloin Venäjän keisarikuntaan. Ohjelmistossa kuultiin Sibeliuksen Sydämeni laulu sekä uutta musiikkia nuorilta suomalaissäveltäjiltä Leevi Madetojalta ja Toivo Kuulalta. YL:ää johtanut Heikki Klemetti sai santarmeilta sakot Estonia-teatterissa pitämästään itsenäisyyshenkisestä puheesta.

1912
1912

Pohjan Laulajat

Pohjan Laulajat

Kesäkuoro Pohjan Laulajat konsertoi Pohjanmaalla ja Ruotsin Österbottenilla. Yhtyettä johti Toivo Muroma.

1915
1915

Aarne Sihvo

Aarne Sihvo

YL:n kakkosbasso Aarne Sihvo kohosi myöhemmin jalkaväenkenraaliksi ja Puolustusvoimain komentajaksi. Näin hän kuvaili Ylioppilaslaulun esitystä koulutusleirillä Saksan Lockstedtissä vuonna 1915:
”Yhdessä siinä lauloivat Y.L:läiset ja akadeemikot, M.M:läiset ja monet muut. Tuskin koskaan ennemmin tai myöhemminkään lienen tuntenut sellaista sitovaa valanvelvoitusta kuin silloin laulaessamma: ”Veri henki Suomellemme, teemme, veljet valan kallihin!”

1916
1916

Serenadi

Serenadi

Mikkelin kadulla kaikui serenadilaulu vuona 1916. Onko serenadin kohde ikkunan takana vai onkohan kyse harjoituksesta?

1916

Väinö Pesola

Väinö Pesola

Kuoron varajohtajana toiminut Väinö Pesola toimi myös aktiivisena työväenkuoromiehenä. Sosiaalidemokraattinen Pesola jäi joidenkin aatevelijensä tavoin sivuun YL:n toiminnasta sisällissodan aikoihin. Muutaman vuoden kuluttua laulukunta mahtui taas samaan Musiikkisaliin, Pesola palasi taas kuoron riveihin vuonna 1923. Kuvassa Pesola johtamansa YL:n Sydän-Suomen kuoron harteilla vuonna 1916.

1918
1918

Sisällissota

Sisällissota

Tammikuussa 1918 YL kantaesitti Sibeliuksen Jääkärimarssin yhdessä Akademiska Sångföreningenin kanssa. Pari viikkoa myöhemmin Suomi ajautui veriseen sisällissotaan. Suurin osa YL:isteistä taisteli valkoisten riveissä, mutta punaisia komensi YL:n entinen kakkosbasso Kullervo Manner (kuvassa).

1918

Laulua Vanhalla

Laulua Vanhalla

Laulua Vanhan portailla vuonna 1918.

1918

Taiteellinen kunnianhimo

Heikki Klemetti suuntasi syksyllä 1918 katseet kuoron taiteellisen osaamisen kunnianhimoiseen kehittämiseen:
”Y.L:n on tällä lukukaudella oltava valmiina yötä-päivää. Näyttää siltä kuin konsertin antaminen ei tulisi ohjelmaan, silti on yhtä tärkeätä olla aina esiintymiskunnossa. On pidettävä isänmaalliset laulut ja osa konserttilauluja aina esittämiskunnossa.”

1920
1920

Keikkamatka Turkuun

Keikkamatka Turkuun

Suomen Kuvalehti raportoi seikkaperäisesti YL:n matkasta Turkuun vuonna 1920.

1928
1928

Arvi Poijärvi

Arvi Poijärvi

Lauri Arvi Pellervo Poijärvi johti kuoroa vuosina 1928–1930. Hänet muistetaan erityisesti YL:n hengen luojana: kuoron ykkösbassossaa laulanut Poijärvi korosti vahvasti kuorolaisten keskinäisten lämpimien suhteiden merkitystä. Näiltä ajoilta on peräisin myös YL:n tehokas hallintokulttuuri.

1931
1931

Martti Turunen

Martti Turunen

Martti ”Pyssy” Turunen johti kuoroa vuosina 1931–1959. Hänet tunnettiin taitavana kuoronjohtajana ja patruunamaisena johtajahahmona. Turusen johdolla YL suuntasi yhä enemmän ulkomaille konsertoimaan.

1932
1932

Vapunviettoa Kappelissa

Vapunviettoa Kappelissa

YL:istejä vapunvietossa 1930-luvulla.

1933
1933

50-vuotiskonsertti

50-vuotiskonsertti

Presidentti P. E. Svinhufvud kuuntelee YL:n 50-vuotisjuhlakonserttia Kaartin maneesissa.

1934
1934

Rengasmatkat

Rengasmatkat

Rengasmatka-näytös oli humoristinen esitys, jolla kerättiin rahaa YL:n Euroopan-matkaa varten. Näytökset myytiin hetkessä loppuun. Kuvassa kohtaus ”Peräkylän Kalevala-juhlilta” YL:n ensimmäiseltä Rengasmatkalta.

1935
1935

Euroopan-kiertue

Euroopan-kiertue

”Kuoro on paras, mitä koskaan olen kuullut”, totesi Benito Mussolini YL:n konsertin jälkeen. YL kiersi Italian lisäksi Saksassa ja Itävallassa. Kiertueen suuntautuminen fasistisiin maihin herätti ristiriitaisia tunteita myös sen ajan kuorolaisissa. Eräs laulaja totesi, ettei maista tuntunut löytyvän enää sellaista vapaata ylioppilaiden joukkoa kuin Suomessa – ”Oli olemassa jokin salainen koneisto, jonka langat ulottuivat jopa ihmissydämiin saakka”.

1935

Veljeskaronkka

Veljeskaronkka

Pirteitä laulajia varsinkin siihen nähden, että takana on vuosijuhlat, veljeskaronkka ja yöllinen uintiretki Yrjönkadun uimahallissa.

1936
1936

Suomalaisia mieskuorolauluja

1930-luvulla äänitetyt mieskuorokappaleet julkaistiin kahdella levyllä vuonna 1954. Selim Palmgrenin Tuutulaulu lauletaan perinteisesti harjoituksissa kuorolaiselle, josta on juuri tullut isä.

1936

Suomalaisia mieskuorolauluja

1930-luvulla äänitetyt mieskuorokappaleet julkaistiin kahdella levyllä vuonna 1954.

1936

Daamikaronkka

Daamikaronkka

Kuorolaisia ystävättärineen vuosijuhlien daamikaronkassa.

1937
1937

Pyssyn frakkia paikataan

Pyssyn frakkia paikataan

Frakin korjaaminen on tuttua puuhaa monelle YL:istille. Kuvassa paikataan kuoron johtajan Martti ”Pyssy” Turusen frakkia vuonna 1937.

1937

Konserttiin valmistautumista

Konserttiin valmistautumista

Toiminta YL:n pukuhuoneessa on pysynyt suurin piirtein samankaltaisena kaikki nämä vuodet.

1937

Ensimmäinen Amerikan-kiertue

Ensimmäinen Amerikan-kiertue

New Yorkin siluetti höyrylaivan kannelta katsottuna. YL matkusti ensi kertaa Atlantin toiselle puolelle vuonna 1937. Kiertueella konsertoitiin yhteensä 27 eri kaupungissa Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Matkan merkityksestä suomalaisen kulttuuriviennin kannalta kertoo se, että sen suojelijoina toimivat muun muassa Kyösti Kallio, Risto Ryti ja Jean Sibelius.

1938
1938

Eliel Saarisen luona

Eliel Saarisen luona

Amerikan-kiertueella YL piipahti tervehdyskäynnillä arkkitehtiprofessori Eliel Saarisen luona. Washingtonissa kuoro kajautti Porilaisten marssin yhdysvaltalissenaattoreille USA:n kongressissa.

1938

Tuliaisia Lontoosta

Tuliaisia Lontoosta

Lontoon-matkalta näyttää tarttuneen viemisiä kotiin.

1939
1939

Sotavuodet

Sotavuodet

Sotien aikaan suurin osa kuorolaisista taisteli rintamalla. Sotavuodet jättivät jälkensä YL:ään konkreettisimmin Musiikkisalin tyhjien penkkien muodossa. Talvisodassa kaatui 28 laulajaveljeä ja jatkosodassa vielä 29 lisää. Kuvassa YL:istejä ryhmäkuvassa asepuvuissa.

1943
1943

60-vuotiskonsertti Äänislinnassa

60-vuotiskonsertti Äänislinnassa

YL:n 60-vuotiskonsertti järjestettiin vuonna 1943 Äänislinnassa keskellä jatkosotaa. Sodissa kaatui yhteensä 57 YL:istiä. Heidän nimensä on ikuistettu Vanhan ylioppilastalon Musiikkisalin seinälle.

1946
1946

Paasikivi presidentiksi

Paasikivi presidentiksi

YL:n ykkösbassona parhaiten tunnettu J. K. Paasikivi toimi myös tasavallan presidenttinä vuosina 1946–1956. Vuonna 1953 entiselle laulajaveljelle ojennettiin YL:n pienoislippu.

1953
1953

Carnegie Hall

Carnegie Hall

Ensiesiintyminen Carnegie Hallissa tapahtui Martti Turusen johdolla vuonna 1953. YL:n Amerikan-kiertue ulottui New Yorkin lisäksi muun muassa Torontoon, Detroitiin, San Franciscoon ja Los Angelesiin.
”Laaja ohjelma osoitti kauttaaltaan, että laulajat ovat valioväkeä, ensi luokan laulajia”, uutisoi Los Angeles Times.

1960
1960

Walter Lampén

Walter Lampén

Viimeinen YL:n perustajajäsen Walter Lampén siirtyi ajasta ikuisuuteen vuonna 1960. Reilusti yli 90-vuotias elänyt Lampén viihtyi vielä kuoron 75-vuotisjuhlissa pidempään kuin moni nuorempi laulajaveli ja naljaili näille, että nytkö te jo lähdette nukkumaan. Kuvassa Lampén YL:istien seurassa 1950-luvun lopulla.

1961
1961

Finlandia

1961

Linnan juhlat

Linnan juhlat

Urho Kekkonen ja Ensti Pohjola presidentinlinnassa. Kekkosen aikana YL:n vierailut Linnan juhlissa jäivät vähemmälle, mihin saattoi vaikuttaa erään hieman päihtyneen kuorolaisen kesken juhlia aiheuttama vesivahinko presidentinlinnan kylpyhuoneessa…

1962
1962

Pikkujoulujuhlintaa

Pikkujoulujuhlintaa

Pikkujouluja juhlittiin vuonna 1962 hilpeissä tunnelmissa.

1963
1963

Sua tervehdin

1963

Kullalleni kukkasia

1963

Suomalaisia mieskuorolauluja

1963

Vapunviettoa

Vapunviettoa

YL vietti vappua vuonna 1963 suomalaiseen tapaan sateisessa ja viileässä säässä.

1965
1965

Sibelius 100

Sibelius 100

YL juhlisti Sibeliuksen syntymän satavuotisjuhlaa laulamalla Sibeliusta Carnegie Hallissa.

1965

Ensti Pohjola

Ensti Pohjola

Ensti Pohjolan johtajakaudella YL:n ohjelmisto kansainvälistyi, ja mukaan tuli myös orkesterien kanssa ympäri maailmaa tehtäviä suurproduktioita. Eräs merkittävä teos oli Guillaume de Machaut’n 1300-luvulla säveltämä La Messe de Notre Dame. Kuvassa Ensti Pohjolan johtama YL Yhdysvalloissa vuonna 1965, solistina Usko Viitanen.

1969
1969

Washington Cathedral

Washington Cathedral

Ensti Pohjola johti YL:ää Washingtonissa vuonna 1969. Konsertin menestystekijöinä kuvattiin olleen Erik Bergmanin runoilija Christian Morgensternin tekstiin säveltämä Das grosse Lalula.

1969

Viron Laulujuhlat

Viron Laulujuhlat

YL osallistui Viron 100-vuotislaulujuhlille Tallinnassa kesäkuussa 1969. Kuvassa säveltäjä ja kuoronjohtaja Gustav Ernesaks johtaa YL:ää.

1971
1971

Heikki Peltola

Heikki Peltola

Kuoron omista riveistä yksimielisesti valittu johtaja Heikki Peltola toimi myöhemmin kirurgian dosenttina. Hän pyrki lisäämään YL:n ohjelmistoon suomenkielistä kirkkomusiikkia, latinalaista ja muuta eksoottista musiikkia sekä hyvää viihdettä. Peltola halusi myös tiiviimpää yhteistyötä suomalaissäveltäjien kanssa, ja ensimmäisenä tavoitettiin Einojuhani Rautavaara. Kuvassa levytetään kansanlauluja Martti Talvelan kanssa. Levy Tuonne taakse metsämaan myi 1974 kultaa.

1973
1973

Elämän kirja

Elämän kirja

YL:n ja säveltäjä Einojuhani Rautavaaran vuosikymmeniä jatkunut yhteistyö alkoi Elämän kirja -teoksen tilaamisesta. Kuva on vuodelta 1978 levyn ilmestyessä.

1973

YL joululaulattaa

YL:n ensimmäinen joululevy myi kultaa.

1973

YL 90 vuotta

YL 90 vuotta

Heikki Peltola johti YL:n 90-vuotisjuhlakonsertin. Solistina Pertti Saurola.

1977
1977

Leningrad

Leningrad

Ensimmäistä kertaa YL konsertoi Neuvostoliitossa vuonna 1977 suomalais-neuvostoliittolaisen kulttuurivaihtosopimuksen seurauksena. Kuvassa konserttimainos Leningradissa.

1978
1978

Vanhan palo

Vanhan palo

Vanhalla ylioppilastalolla syttyi tulipalo huhtikuussa 1978, päivää ennen YL:n vuosijuhlia. Pikkutunneilla vuosijuhlien daamikaronkasta ravintolasta kotiin matkalla olleet YL:istit huomasivat liekit ja lähtivät hätiin. Frakkipukuiset savusukeltajat ehtivät palomiesten kanssa pelastaa rakennuksen arvotaideteoksia, kuten Robert Ekmanin Väinämöisen soiton ja Gallen-Kallelan Kullervo-freskon. 

1978

Perinteiset joulukonsertit

Perinteiset joulukonsertit

Ylioppilaskunnan Laulajien joulukonsertti kuuluu Helsingin rakastetuimpiin jouluperinteisiin. Ensimmäinen joulukonsertti järjestettiin vuonna 1979. Nykyään lähes 12 000 kuulijaa käy vuosittain YL:n joulukonsertissa, ja Johanneksenkirkko on monelle se tärkein konserttipaikka.

1980
1980

Dynastian alku

Dynastian alku

Hyökkien dynastian alkuhetket. YL:n johtajavaihdoksessa Heikki Peltola siirtämässä tahtipuikkoa Matti Hyökille.

1980

Matti Hyökki

Matti Hyökki

Kuoron pitkäaikaisin johtaja, nykyisin kuoronjohdon emeritusprofessori Matti Hyökki aloitti vuonna 1980 ja johti YL:ää 30 vuoden ajan. Kuvassa Hyökki ja säveltäjä Einojuhani Rautavaara Sibeliuksen valvovan katseen alla.

1983
1983

100 vuotta

100 vuotta

Satavuotiskonsertissa vuonna 1983 lavalla oli runsaslukuinen joukko kuorossa vuosien saatossa laulaneita. Konsertin johti Matti Hyökki.

1984
1984

Kaukoitä II

Kaukoitä II

Laulajia Kiinassa vuonna 1984. Matti Hyökin johdolla tehty toinen kaukoidän kiertue suuntautui myös Hong Kongiin, Filippiineille, Singaporeen ja Japaniin.

1988
1988

Erik Bergman: Mieskuorolauluja

1989
1989

Ohjeita kvartettikeikoille

Ohjeita kvartettikeikoille

Pekka Seppänen ohjeisti YL:istejä kvartettikeikkailun saloihin vuonna 1989. Vinkit ovat edelleen ajankohtaisia, sillä kvartettikeikkoja tehtaillaan tiheään tahtiin.

1990
1990

Leevi Madetoja: Complete Songs for male voice choir a cappella vol. 1

1990

Tallinnan laulujuhlat

Tallinnan laulujuhlat

Tallinnan laulujuhlat vuonna 1990 olivat monelle YL:istille ikimuistoinen kokemus. Laulava vallankumous oli käynnissä ja Viron neuvostomiehitys pian päättymässä.

1994
1994

Kinesis

New Finnish Works for Male Voice Choir

1994

Itsenäisyyspäivä

Itsenäisyyspäivä

YL pääsi jälleen presidentinlinnaan esiintymään itsenäisyyspäivän vastaanotolla. Kuvassa etualalla presidentti Ahtisaari ja kenraali Adolf Ehrnrooth. Myöhemmin samana iltana hotelli Strandin baarissa tarjoilija lähestyi kuorolaisia sanoen:
”Hyvät herrat, oikeusministeri haluaa tarjota teille juotavaa.”

1995
1995

Teeseremonia Japanissa

Teeseremonia Japanissa

Japanin keisarinna tykästyi niin paljon P. J. Hannikaisen Annin lauluun, että teki siihen japaninkieliset sanat.

1996
1996

Vappu!

Vappu!

Vanhan liiton Kare Ollinen sooloilee Ullanlinnanmäellä vappuna 1996.

1997
1997

Vision of Man

20th Century Male Voice Music

1997

Selim Palmgren: Complete Songs for male voice choir a cappella vol. 1

2000
2000

Sua tervehdin

2000

Sinfonia Lahti

Sinfonia Lahti

YL pääsi kokeilemaan Lahden uuden Sibelius-talon akustiikkaa syyskuussa 2000 Osmo Vänskän johdolla. Kullervon solisteina lauloivat Lilli Paasikivi ja Raimo Laukka. Vuonna 2001 julkaistua levyä ylistettiin BBC:tä myöten: ”Loistavien solistien lisäksi Osmo Vänskällä on etunaan suomenkielinen mieskuoro, jonka tumma ääni on ihastuttava”. Kuvassa Osmo Vänskä ja Matti Hyökki.

2001
2001

Tangon pyörteissä

Tangon pyörteissä

YL julkaisi Jari Sillanpään kanssa tangolevyt YL’ Sinitaivaan ja YL’ Täysikuun. Kuvassa kuoro Sanomatalossa lähtökonsertissa Seinäjoen Tangomarkkinoita varten.

2001

YL’ täysikuun

2002
2002

YL’ sinitaivaan

Jari Sillanpää ja Ylioppilaskunnan Laulajat

2003
2003

Jean Sibelius: Complete Songs for male voice choir a cappella

2003

Japanin vuoden konsertti

Japanin vuoden konsertti

YL:n keikka Tokion Sumida Triphony Hallissa valittiin Japanissa vuoden konsertiksi. Kuvassa säveltäjä Joji Yuasa tapaamassa Matti Hyökkiä ennen sävellyksensä kantaesitystä.

2004
2004

Serenadi suurherttualle

Serenadi suurherttualle

Luxemburgissa YL:n kvartetti oli varautunut esittämään serenadin suurherttua puolisolle. Paikalle saapuikin vain suurherttua Henri, eikä suunnitelmaa ehtinyt enää muuttaa. Luxemburgin päämies sai kuulla Madetojan serenadin Hän kulkevi kuin yli kukkien.

2005
2005

New York

New York

YK:n 60-vuotisjuhlien yhteydessä syksyllä 2005 YL tapasi pääsihteeri Kofi Annanin. Kuvassa solistit Kristian Attila ja Tuomas Katajala sekä johtaja Matti Hyökki.

2005

Hallgrímskirkja

Hallgrímskirkja

Reykjavikin Hallgrímskirkja on kaunis ja hyvin soiva kirkko sekä Islannin korkein rakennus.

2005

Joululevy Soile Isokosken kanssa

Joululevy Soile Isokosken kanssa

Soile Isokoski oli YL:n solistina Jouluyö, juhlayö -levyllä. Kultalevyn raja ylittyi jo joulukuun puolivälissä.

2006
2006

Glasgow

Glasgow

YL konsertoi Glasgowssa Osmo Vänskän kanssa. Kuoro ennätti vierailemaan myös Lontoossa.

2006

Vapputervehdys

Vapputervehdys

YL:n taiteellinen johtaja Matti Hyökki tervehtii vanhaa koulukaveriaan vappupäivänä.